LAPSEN OIKEUKSISTA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JA KÄYTÄNNÖSSÄ

Kirjoitettu maanantai, 15/05/2017 - 10:47

Tero

LAPSEN OIKEUKSISTA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JA KÄYTÄNNÖSSÄ

Asianajajana olen useasti avustanut alaikäisiä lapsia, jotka ovat joutuneet rikoksen uhriksi. Lapset ovat saattaneet joutua pahoinpitelyn tai järkyttävimmillään seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

 

Joskus vanhemmat ovat kasvatustarkoituksessa ottaneet lapselta tämän kännykän pois tai antaneet kotiarestia. Huonosti käyttäytyneeltä lapselta on saatettu kieltää oman mopon käyttö rangaistukseksi.

 

PERUSTUU LAINSÄÄDÄNTÖÖN

Harvoin lasten asioita ajaessa tulee erityisesti pohdittua asiaa lasten oikeuksien näkökulmasta. Lapsen tärkeimmät ihmisoikeudet on koottu YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. Sopimus heijastuu kansalliseen lainsäädäntöön, jossa lapsen etu on otettu monella tapaa huomioon. Lapsilla on erityisiä oikeuksia, mutta lapsilla on myös monia perustuslakiin kirjattuja oikeuksia samalla tavalla kuin aikuisilla.

 

Lapsella on oikeus turvallisuuteen ja lasta onkin suojeltava väkivallalta ja laiminlyönniltä ja seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Esimerkiksi lapsen huostaanoton tarkoitus on suojella lasta väkivallalta tai laiminlyönneiltä ja edistää siten lapsen oikeutta turvallisuuteen.

 

HUOLTORIIDOISSA VOI UNOHTUA LAPSEN ETU

Lasten huoltoriitojen lähtökohta on lapsen etu ja huoltoriita pyritään ratkaisemaan niin, että lapsen huolto ja kasvatus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Useasti lapsen huoltoa koskeva riita mielletään vanhempien väliseksi riidaksi, jossa lapsesta tulee riidan välikappale. Unohdetaan, että oikeasti onkin kysymys lapsen oikeudesta turvalliseen huoltoon ja kasvatukseen.

 

LAPSELLA ON OIKEUS

Lapsella on oikeus mielipiteen ilmaisemiseen ja ajattelun vapauteen. Lapsen mielipiteen kuuleminen lasta koskevissa asioissa unohdetaan usein, koska vanhemmilla on oikeus päättää muun muassa lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja asuinpaikasta. Esimerkiksi lapsen asumista koskevissa huoltajien riidoissa lapsen mielipide pyritään mahdollisimman hienovaraisesti selvittämään ja yli 12-vuotiaan lapsen mielipiteellä on usein ratkaiseva merkitys. Tällöinkin toteutetaan lapsen oikeutta mielipiteen ilmaisemiseen.

 

Lapsella on oikeus koulutukseen ja vapaa-aikaan. Tämän lapsen oikeuden toteuttamiseksi Suomessa lapsen perusopetus on maksutonta ja valtion ja kunnan on järjestettävä lapsille ja nuorille harrastustoimintaa. Nämä itsestään selvät yhteiskunnan palvelut perustuvat juridisesti juuri lapsen oikeuksiin.

 

Lapsella on oikeus yksityisyyteen ja maineen suojaan. Vanhemmilla ei siis ole oikeutta lukea teinikäisen nuoren matkapuhelimen viestejä ilman nuoren lupaa eikä luokkakavereilla ole oikeutta loukata lapsen mainetta ja kunniaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

 

Lapsen oikeudet eivät kuitenkaan aina yhteiskunnassa, koulussa ja kotona toteudu. Olisi kuitenkin hyvä pohtia lapsen oikeuksia aina kun kotona tai koulussa tehdään lapsia koskevia päätöksiä. Jos lapsen oikeuksia loukataan toistuvasti, on entistä todennäköisempää, että lapsi loukkaa aikuisena omien lapsiensa oikeuksia.

Lapsen oikeuksia tulisi pohtia aina kun kotona tai koulussa tehdään lapsia koskevia päätöksiä.

Minä

Markku Halonen

ASIANAJAJA, VARATUOMARI

p. 010 3221 891

if.ik1542240067altlh1542240067@neno1542240067lah.u1542240067kkram1542240067

Minä

Tero Lakka

ASIANAJAJA, VARATUOMARI

p. 010 3221 892

if.ik1542240067altlh1542240067@akka1542240067l.ore1542240067t1542240067

Minä

Mikko Tuomi

ASIANAJAJA, VARATUOMARI

p. 010 3221 893

if.ik1542240067altlh1542240067@imou1542240067t.okk1542240067im1542240067

Minä

Annu Tamminen

VARATUOMARI

p. 010 3221 894

if.ik1542240067altlh1542240067@neni1542240067mmat.1542240067unna1542240067

Minä

Maarit Merimaa-Piirainen

ASIANAJOASSISTENTTI

p. 010 3221 890

if.ik1542240067altlh1542240067@otsi1542240067miot1542240067